tämän runon piti kertoa öljylampusta
joka sytytettiin sateessa
kosteilla tulitikuilla
mutta sytytinkin muiston,
kuolemankaipuun,
joka soutaa selälle
kivipainoihin kahlehdittuna
ja keikauttaa veneen
ajattelin: tämä ei ole sopivaa
ja revin kirjoittamani rivit
enneunen,
aavistamattoman suruviestin
ensimmäiset oireet
ovat raskaita kantaa
äänet ja kuvat
viinapiru joka ajaa
veljesi autolla sinua takaa
180 km/h
risteys ja rekka
ei jarrutusjälkiä
kun muistin,
kun satoi,
kun sytytin lampun
en tiennyt ajatelleeni sinuna
